Strategiat UAV:n vastaisten yhteistyötoimintojen johtamis- ja ohjauskyvyn parantamiseksi
UAV-yhteisoperaatioiden komento- ja ohjauskyvyn parantaminen on ratkaisevan tärkeää nykyaikaisten UAV-uhkien torjunnassa. Tämä voidaan saavuttaa optimoimalla tiedon fuusion ja komentopäätöksenteon tehokkuutta rakentamalla tietofuusiojärjestelmiä, tiedonsiirtoverkkoja ja älykkäitä päätöksentekomalleja; yhteistoiminnallisen taisteluorganisaation tehokkuuden vahvistaminen luomalla tehokkaita päätöksentekoprosesseja ja parantamalla yhteistoiminnallisia komentoarkkitehtuureja; ja jatkuvasti kohottamalla komento- ja valvontatasoa UAV-yhteistoiminnassa integroimalla älykkäitä teknisiä keinoja.
1 Tietojen yhdistämis- ja jakamismekanismin optimointi
Monimutkaisissa taistelukenttäympäristöissä yksi tietolähde tuskin voi täysin ja tarkasti kuvastaa taistelukenttätilannetta. Useasta lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistäminen ja jakaminen voi kuitenkin parantaa merkittävästi tilannetietoisuuden tarkkuutta ja päätöksenteon tieteellisyyttä. Siksi tiedon yhdistämisen ja jakamisen mekanismin optimointi on ensisijainen tehtävä komento- ja ohjauskyvyn parantamiseksi.
1.1 Multi-Source Information Fusion -järjestelmän rakentaminen
Monen lähteen tietofuusion ydin on heterogeenisen datan standardointiin ja eri antureiden spatiotemporaaliseen rekisteröintiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa [3]. Olennaista on luoda yhtenäiset tietostandardit ja rajapintamääritykset, toteuttaa eri antureista ja tietolähteistä hankitun tiedon standardoitu käsittely sekä parantaa tiedon laatua ja johdonmukaisuutta. Tulee rakentaa usean lähteen tiedon fuusiojärjestelmä, jossa hyödynnetään kehittyneitä tiedon fuusioalgoritmeja, jotta saavutetaan syvällinen usean lähteen tietojen yhdistäminen, parannetaan kohteen tunnistamisen ja seurannan tarkkuutta ja tarjotaan kattava ja tarkka tietotuki komentopäätöksentekoon. Samaan aikaan tulisi ottaa käyttöön koneoppimis- ja syväoppimistekniikoita, jotta järjestelmä voisi automaattisesti oppia ja mukautua erilaisiin taistelukenttäympäristöihin ja kohdeominaisuuksiin, mikä optimoi jatkuvasti tiedon yhdistämisen tehokkuutta.
1.2 Tietojenkäsittelyn tehokkuuden ja laadun parantaminen
UAV-operaatioissa taistelukenttätilanne muuttuu nopeasti, mikä tekee tiedonkäsittelyn nopeudesta ja tarkkuudesta kriittistä. Tietojenkäsittelyn nopeuksien nopeuttamiseksi tulisi ottaa käyttöön tehokkaita laskentalaitteita; Big data -analyysitekniikoita tulisi ottaa käyttöön historiallisten UAV-lentotietojen louhimiseksi, tavoiteriskitasojen esikalibroimiseksi ja viitteiden tarjoamiseksi reaaliaikaiseen tietojenkäsittelyyn. Rinnakkaislaskentatekniikoita, kuten hajautettua laskentaa ja reunalaskentaa, tulisi käyttää tietojen käsittelemiseen hajautetusti useiden solmujen välillä, mikä vähentää keskussolmujen laskentakuormaa. Tietojen puhdistus- ja laadunarviointimekanismit on perustettava virheellisen ja ylimääräisen tiedon poistamiseksi ja syötetietojen laadun varmistamiseksi. Lisäksi tulisi kehittää mukautuvia suodatusalgoritmeja ja dynaamisia painonjakomalleja tietojen tarkkuuden, täydellisyyden ja ajantasaisuuden reaaliaikaisten arvioiden suorittamiseksi poistamalla nopeasti virheelliset tai huonolaatuiset tiedot. Tämä parantaa edelleen tietojenkäsittelyn tarkkuutta ja tarjoaa luotettavaa datatukea komentopäätöksentekoon.
1.3 Turvallisen ja tehokkaan tiedonsiirtoverkon rakentaminen
Vakaan, turvallisen ja nopean tiedonsiirtoverkon rakentaminen on avainasemassa, jotta voidaan varmistaa tarkka ja oikea-aikainen tiedonsiirto eri taisteluyksiköiden välillä. Verkkoturvallisuutta on pyrittävä vahvistamaan ottamalla käyttöön salausalgoritmeja ja identiteetin todennusmekanismeja, turvaamalla tiedonsiirtoprosessin turvallisuus ja ehkäisemällä sellaisia riskejä kuin komentotietojen vuotaminen tai varkaus. Mobiili 5G-tukiasemia tulisi ottaa käyttöön taistelualueilla hyödyntäen 5G-viestintätekniikkaa tutka-, optoelektroniikka-, navigointi- ja muiden antureiden havaitsemistietojen nopeaan siirtämiseen komentokeskukseen, ja samalla antaa viipymättä komentokeskuksen päätöksiä ja ohjeita taisteluyksiköille. Tietojen lähetysajan lyhentäminen tiivistää OODA:n toimintasykliä ja parantaa toiminnallista vastenopeutta. Lisäksi olisi integroitava useita viestintävälineitä, kuten datalinkkejä ja satelliitteja, jotta voidaan rakentaa redundantti verkko ja dynaaminen reititysmekanismi, jossa on useita tiedonsiirtoyhteyksiä. Päälinkin vikojen tai häiriöiden sattuessa voidaan saavuttaa automaattinen siirtyminen varalinkkeihin, mikä parantaa verkon haavoittuvuutta ja itsekorjautumiskykyä sekä varmistaa katkeamattoman tiedonsiirron.
